Kuulon kuntoutus on paljon muutakin kuin kuulolaitteet. Kela kustantaa kaikenikäisille kuulovammaisille moniammatillista yksilökuntoutusta. Työikäistä kuntoutujaa tuetaan kuntoutuksessa jaksamaan työelämässä ja saavuttamaan mahdollisimman hyvä työ- ja toimintakyky sekä elämänlaatu kuulovammaisena.
Kuulovammainen henkilö voi hakea Kelan kustantamaa moniammatillista yksilökuntoutusta harkinnanvaraisena tai vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kuntoutustarve voi liittyä siihen, että kuulovammaisen arjessa pärjääminen on vaikeutunut, työ- ja toimintakyky alentunut ja hän tarvitsee lisää tietoa, tukea ja keinoja erilaisista tilanteista selviytymiseen. Vertaistuen saaminen ei ole yksinään riittävä syy hakea kuntoutukseen, vaikka vertaistuki onkin kuntoutumisen kannalta usein merkittävässä roolissa.
Kuntoutukseen hakeutumista varten kuulovammainen tarvitsee lääkärin B-lausunnon, jossa moniammatillista yksilökuntoutusta suositellaan. Hakijalla täytyy olla kuulovammadiagnoosi tai muu kuulonlaskua aiheuttava sairaus, esimerkiksi Menieren tauti. Kuulovammaiset ovat heterogeeninen ryhmä. Kuntoutusta voi hakea siitä riippumatta, mikä kuulovamman on aiheuttanut ja missä vaiheessa elämää kuulon heikentyminen tai menetys on tapahtunut. Kuulovamman tasoa merkittävämpänä kriteerinä kuntoutusta haettaessa on kuulovamman vaikutus arkeen. Lievälläkin kuulovammalla voi olla merkittäviä vaikutuksia työ- ja toimintakykyyn. Tämän päivän työelämässä kuuloa voidaan monen työntekijän kohdalla pitää työvälineenä.
Kuntoutus on kuntoutujalle ja lähettävälle taholle maksutonta, ja siihen voi hakeutua ympäri vuoden. Kuntoutusta voi hakea siitä riippumatta, onko työelämässä, ja yläikärajaa ei ole. Kuntoutuksesta saa täydemmän hyödyn irti silloin, kun kuulokoje- tai sisäkorvaistutekuntoutuksesta on ehtinyt kertyä ainakin hieman kokemusta, jolloin kuntoutuksesta saatu tieto konkretisoituu kuntoutujalle oman kokemuksen kautta. Mikäli kuulovammainen on aiemmin käynyt moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa, on uuden kuntoutuskokonaisuuden hakeminen perusteltua erityisesti silloin, kun kuntoutujan kuulotilanne tai tuen tarve on muuttunut ja edellisestä kuntoutuksesta on kulunut jonkin verran aikaa.
Kuntoutuksen sisältö
Moniammatillisen yksilökuntoutuksen kuntoutuskokonaisuus toteutetaan tyypillisesti noin vuoden sisällä kolmena viiden vuorokauden mittaisena kuntoutusjaksona. Kuulovammaan sopeutuminen on psyykkinen sopeutumisprosessi, ja usein muutos vaatii aikaa. Tämän takia on tärkeää, että kuntoutuja elää arkeaan kuntoutusjaksojen välissä. Kuntoutuksen sisältö perustuu Kelan kuulovammaisen aikuisen moniammatillisen yksilökuntoutuksen palvelukuvaukseen ja kuntoutujan kanssa yhdessä laadittuihin yksilöllisiin tavoitteisiin.
Kuntoutuksen toteuttamisesta vastaa moniammatillinen tiimi, jonka kokoonpano pohjautuu Kelan palvelukuvaukseen. Kuntoutuksen moniammatillinen toteutustapa varmistaa kuntoutujan mahdollisimman hyvän tavoitteissaan etenemisen ja tuen saamisen kuntoutuksesta. Erikoislääkäri ja muut moniammatillisen työryhmän jäsenet vastaavat kuntoutuksen toteuttamisesta kukin omasta ammatillisesta näkökulmastaan käsin.
Kuntoutujan tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuntoutuksen aikana säännöllisesti GAS-menetelmällä (Goal Attainment Scaling). Kuntoutuksen vaikuttavuutta ja vaikutusta kuntoutujan koettuun mielialaan ja elämänlaatuun arvioidaan sekä laadullisilla arviointimenetelmillä että standardoiduilla kyselylomakkeilla, jotka kuntoutuja täyttää osana kuntoutuksen alku- ja loppuarviota. Kuntoutujaa ohjataan miettimään välitehtävien asettamisen kautta, miten hänen kuntoutumisensa etenee kuntoutusjaksojen välillä. Kuntoutukseen sisältyy tarpeen mukaan väliyhteydenottoja tai verkostoneuvotteluja.
Kuulovammaan sopeutumisessa monipuolisen tiedon saaminen on tärkeää. Kuntoutus sisältää sekä yksilö- että ryhmämuotoista toimintaa: asiantuntijaluentoja, kuulovammaan perehtyneiden ammattilaisten tapaamisia ja ohjattuja vertaistuellisia keskusteluryhmiä. Kuntoutuksessa kuulovammainen saa tietoa saatavilla olevista palveluista ja apuvälineistä sekä erilaisista kommunikaatio- ja selviytymiskeinoista. Ratkaisukeinoja etsitään arjen haasteisiin esimerkiksi asiointi-, ryhmä- ja hälytilanteissa. Kuntoutuksen aikana voidaan tehdä tutustumiskäyntejä ja vierailuja, joilla harjoitellaan uusia toimintatapoja, kuulon apuvälineiden käyttöä ja oman kuulovamman esiin tuomista. Kuntoutujia tuetaan ja kannustetaan löytämään omaan työnkuvaansa ja -ympäristöönsä sopivia ratkaisukeinoja työssä jaksamisen tukemiseksi.
Kuulovamma vaikuttaa kommunikaatioon ja näin ollen ihmissuhteisiin, minkä takia lähiomaisten osallistuminen kuntoutukseen on tärkeää. Omaisille toteutetaan kuntoutuksessa myös erillistä ohjelmaa, jossa he saavat tietoa kuntoutujan sairaudesta ja elämäntilanteesta sekä tukea omaan jaksamiseen. Kuntoutujat ja heidän läheisensä tapaavat muita samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Vertaistuen myötä kuulovammaiselle ja hänen läheisilleen vahvistuu se kokemus, että he eivät ole yksin vaikeuksiensa kanssa, ja omaan tilanteeseen sopeutuminen helpottuu.
Kuntoutuksen merkityksellisyys
Kuntoutuksen hyödyt heijastuvat monilla tasoilla kuulovammaisen työelämään ja toimintakykyyn. Kuntoutuksesta saamansa tiedon, asiantuntijoiden tuen ja vertaistuen myötä kuulovammainen voi alkaa tuoda kuulovammaansa ja sen vaikutuksia esiin työpaikalla ja edellyttää työpaikalla hänelle kuuluvia mukautuksia esimerkiksi työtilojen akustiikan osalta. Kuulon kanssa pinnistely väsyttää, mikä vaikuttaa suoriutumiseen ja voi myös korostaa tinnituksen häiritsevyyttä. Pinnistely ja kuormittuminen työpäivän aikana voi helpottua kuulon apuvälineitä käyttämällä tai avoimuuden kautta: kun toiset tietävät, ettei kuulovammaiselle voi huudella asioita etäältä, ei hänen tarvitse olla jatkuvasti valppaana ja valmiudessa reagointiin. Väärinymmärrykset ja väärintulkinnat vähenevät.
Kuntoutukseen tulo on monelle kuulovammaiselle merkittävä pysähtymisen paikka. Oman tilanteen ja hyvinvoinnin edistämiseen on tilaa, ja kuntoutusohjelman sisältö tukee muutosta kohti parempaa elämänlaatua ja voimavaroja. Tiedon saaminen voi huojentaa ja tehdä omaa tilannetta ymmärrettävämmäksi. Moni kuulovammainen on huolissaan kognitioonsa liittyen. Tieto kuulovaikeuksien aiheuttaman pinnistelyn ja kuormittumisen vaikutuksista muistin toimintaan ja keskittymistoimintoihin auttaa heitä ymmärtämään, mistä vaikeudet johtuvat ja miten omaa kuormitustaan keventämällä kognitiiviset toiminnot ja toimintakyky voivat palautua paremmalle tasolle.
Kuntoutuksen myötä kuulovammainen voi saada helpotusta kuulovammaan liittyviin vaikeisiin tunteisiin ja ajatuksiin, esimerkiksi niihin kokemuksiin, joista on tullut häpeää, surua ulkopuolelle jäämisestä ja ajatuksia siitä, että toiset pitävät minua tyhmänä. Itsetunnin ja uskalluksen kasvaessa elämänlaatu paranee. Kuntoutuksen seurauksena kuntoutujat saavat energiaa omassa arjessa selviytymiseen, ja kuntoutusjaksojen aikana omaksutut hyvät toimintatavat seuraavat myös arkielämään.
Liian usein kuulovammainen henkilö pääsee tai hakeutuu kuntoutukseen vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat jo kasautuneet ja työkyky on jo merkittävästi alentunut. Kun kuulovammainen työntekijä saa tukea varhaisessa vaiheessa ja silloin, kun itse kokee sitä tarvitsevansa, vakavampien ongelmien syntymistä saadaan ennaltaehkäistyä. Vaikeuksien pitkäaikaistuessa palautuminen takaisin työkykyiseksi vie merkittävästi enemmän aikaa. Oikea-aikaisella kuntoutuksella on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus työikäisten kuulovammaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Kati Pekkala
PsM, psykologi
Kuulo-Auris Oy
kati.pekkala@auris.fi
Artikkeli on alun perin julkaistu Työterveyslääkäri-lehden numerossa 4/2023.
